Timo Hännikäinen: Stalinin muotokuva

24,85 

275 varastossa

Osasto:

Kuvaus

”Stalinin muotokuva” on tutkielma rajattomasta vallasta ja sen käytöstä. Iosif Stalin (1878-1953) oli Venäjän yksinvaltiaista yksinvaltaisin ja hallitsi imperiumia, jollaisesta tsaarit saattoivat vain haaveilla. Timo Hännikäisen uuden kirjan yhdeksän lukua käsittelevät Stalinia eri näkökulmista: terrorilla hallinneena valtiomiehenä, sotapäällikkönä, imperiuminkokoajana, miehenä joka rakensi itsestään yli-ihmistä, viimein vanhuksena jonka mielenterveys raunioitui. Lisäksi tuodaan esiin Stalin elokuvafanina, kirjallisuuden lukijana ja kielitieteen harrastajana.

Diktaattorin persoona ja sen vaikutus hänen luomaansa järjestelmään ovat kirjan kovaa ydintä. Mutta Hännikäinen käsittelee Stalinia myös venäläisen hallintoperinteen jatkajana, joka yritti modernisoida maansa samalla kun vei sen asukkailta kaiken poliittisen ja taloudellisen vapauden. Hänen valtakauttaan ja rikoksiaan on mahdoton ymmärtää tuntematta niiden vuosisataista kasvualustaa. Kirjan viimeinen luku kuvaa Stalinin perintöä nykypäivässä. Ukrainan sota on palauttanut stalinismin menetelmät kerralla suurvaltapolitiikan ytimeen.

Pehmeäkantinen, 192 s.

ISBN 978-952-7197-36-3

Yli 50 € kokonaistilaukset toimitetaan ilman postikuluja. Jos ostosten summa on alle 50 €, tilauksesta peritään 5 € postikulut.

Arvosteluissa sanottua:

”Stalinin muotokuvan tulokulma on kuitenkin omintakeinen ja uniikki. 187-sivuinen kirja ei yritäkään sanoa kaikkea kaikesta. Teos keskittyy siihen, miten Stalin lakkaamatta muovasi omaa julkikuvaansa ja henkilöhistoriaansa.” (Jani Saxell, Särö)

”Hännikäinen lähestyy arvoitusta analyyttisen viileästi ja kuvaa mallinsa kasvun suutarin pojasta häikäilemättömäksi yksinvaltiaaksi, joka luo itsestään taideteoksen ja myytin. Vallan mukana tulee vainoharha: pelko juonittelusta, salamurhasta ja vallanriistosta. Ihminen, joka rakastaa valtaa ja itseään vallan kuvassa, ei ole mitään ilman sitä. Hänen minänsä on sidottu kuvaan, rajattoman hallinnan tunteeseen, pakkomielteiseen kontrollin tarpeeseen.” (Jussi K. Niemelä blogissaan)